Profile cover photo
Profile photo
Jouni Ohtamaa
193 followers -
Videoita luonnosta ja liikkumisesta, erävaelluksista.
Videoita luonnosta ja liikkumisesta, erävaelluksista.

193 followers
About
Jouni's interests
View all
Jouni's posts

Talkoita Itäkairassa 2017

Itäkairassa talkoillaan 4.9.-15.9.2017. Talkookohteita on kolme. Ensimmäinen kohde on Rakitsanojan alasalvoskammi.
Alasalvoskammi on hirsirakennuksen ja turvekammin välimuoto. Siinä on ensin muutama hirsikerta neliömäisenä tai useampikulmaisena kehikkona. Tämän hirsikehikon päälle ladottiin halaspuolikkaista kotarunko kannatinparrujen varaan. Kammi sain näin pyramidin muotoisen ulkoasun. Tällaisia alasalvoskammeja ovat olleet 15.5.2007 palanut Hammaskota ja Elias Lönnrotin sekä M.A. Castrénin käyttämä Helanderin kota. Rakitsanojan alasalvoskammi palauttaa käyttöön tämän vanhan rakennustyypin kansallispuistoon. Rakitsanojalla on jo valmiina liiteri ja huussi.

Alasalvoskammin valmistuttua siirrytään rakentamaan Vierihaaran ja Manto-ojan siltoja (katso Rakitsanojan kartta).
Talkoihin voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia minulle, jouni.ohtamaa(ät)gmail.com.

Alasalvoskammi

Kota on hyvin vanha nimitys asuinrakennukselle ja sen johdannaisia ovat koti ja koto. Kotatyypit eroavat toisistaan rakenteensa perusteella ja niille on omat nimityksensä: keila- korvakko-, alasalvos- ja harjakota.
Kammi tarkoittaa turpeella katettua kotarakennusta. Kammin kantavana rakenteena ovat puunrungot ( käyrät korvakot tai suorat orret), hirret tai niiden yhdistelmät.
Kota on Suomen varhaisin asuinrakennus sekä kielitieteellisten että arkeologisten todistusten mukaan. Kota asumisen vaihetta nimitetään kotakulttuuriksi ja arkeologisesti se kuuluu kivikauteen. Saamelaisella turverakentamisella on siten hyvin pitkä historia. Esimerkiksi Pulmankijärvellä tutkitut kivikautisten asumusten pohjat ovat olleet suorakulmaisia, pienehköjä turvekammeja, joiden lattia-ala on ollut todennäköisesti 12-16 neliömetriä. Näiden rakennusten aiempi käyttövaihe on ajoitettu noin 6000-luvulle eaa. Tuhansien vuosien kuluessa rakennusten pohjamuoto ja osin rakennekin on varmasti muuttunut useaan otteeseen, mutta materiaalit ja perusratkaisut ovat säilyneet samanlaisina lähes näihin aikoihin saakka. Turvekammeja käytettiin aktiivisesti vielä 1950-luvulla, joten Suomen Lapissa on vielä verraten äskettäin ollut käytössä kivikautisiksi luokiteltavia rakennuksia.

Outamailla turvekodan perustuksena on käytetty hirsisalvosta. Turvekota on yleensä yksihuoneinen rakennus. Hirsisalvoksen päälle tehtyä kotatyyppiä nimitetään alasalvoskammiksi. Kotatyyppi tunnetaan Schefferuksen mainitsemana metsäsaamelaisten asumuksena jo 1600-luvulta alkaen. Edelleen vuonna 1740 on mainittu Kemin Lapissa olleen nelikulmaisia kotia, joiden pohjana olleet 4-6 hirsikertaa oli katettu laudoilla, kaarnalla, tuohella ja turpeella. Tapaus- ja paikkakuntakohtaisia eroja on esiintynyt sekä hirsikertojen että salvosnurkkien määrässä. Esimerkiksi kolttasaamelaiset ovat asuneet nelikulmaisten rakennusten lisäksi myös kuusi- ja jopa kahdeksankulmaisissa kodissa.
Hirsikerralle rakennetut kodat ovat olleet tyypillisimpiä metsäisillä alueilla, joilla suoraa rakennuspuuta on ollut hyvin saatavilla. Alasalvoskammia voi ajatella rakennustekniikan kehityksen välimuodoksi siirryttäessä kodasta tupaan. Alasalvoskammin kattorakenne on pohjoisen kotarakentamisen mukainen ja se poikkeaa siis täysin eteläisestä hirsirakennusperinteestä. Alasalvoskammien kattorakenne muodostui joko korvaspareista (kuten halkaistu tynnyri) tai suorista puista rakennetusta (pyramidin muoto) kehikosta.

Outamaiden ensimmäiset autiotuvat olivat joko alasalvoskammeja, hirsitupia tai liesikotia.
Vuonna 2007 palanut Hammaskota edusti viimeisenä yhtä vahimmista autiotupatyypeistämme. Metsäsaamelaisten ja myöhemmin suomalaistenkin käyttämä alasalvoskammi on pian häviämässä kokonaan erämaistamme.

http://www.retkikartta.fi/

http://patikka.net/Tupaluettel…/koilliskaira/…/067-kuva1.htm

http://patikka.net/…/koillisk…/tuvat/helanderinkotajarvi.htm

Post has attachment

Post has attachment
117 km takana Puijolla hiihdettynä. Siellä on nyt tämän näköistä.
Photo

Post has attachment
Kaikki latupohjat ovat Puijolla hyvässä kunnossa! Avasin hiihtokauteni tänään.
Photo

Post has attachment
Nuorttilla ja murustoilla


Post has attachment
Vaellusvideo Nuorttilla ja murustoilla alkaa olla äänitöitä vaille valmis. Valmistunee ensi viikolla.
Photo

Post has attachment
Olisi pitänyt olla 5700 vuotta sitten täällä, jolloin Vuoksi purkautui tästä läpi. Saimaan pinta laski kolme metriä! 
PhotoPhotoPhotoPhotoPhoto
29.10.2016
5 Photos - View album

Post has attachment
Tallaista maisemaa tänään!

Post has attachment
Savotan 50 v juhlamalli oli 80 litran vetoinen. Sen sivutaskut olivat aivan liian pienet käyttööni. Ratkoin sivutaskut irti ja korvasin ne Ortliebin 22 litran kuivasäkeillä. Rinkan päälle saa vielä teltan ja makuualustan kiinni yläkaareen. Nyt pitäisi myös kuvauskamojen sopia mukaan. Kameralle on oma laukku, joka tulee rinkan etupuolelle ja jalusta tulee kiinni putkirunkoon. Ainoa epäilyttävä asia on se, että jaksanko kantaa tuota kuormaa...
Photo
Photo
20.9.2016
2 Photos - View album

Post has attachment
Wait while more posts are being loaded