Profile cover photo
Profile photo
Suomenusko
245 followers -
Suomenusko on kotoperäistä kansanuskoa, kansanperinnettä ja maanläheistä elämäntapaa. Sivua ylläpitää Taivaannaula ry.
Suomenusko on kotoperäistä kansanuskoa, kansanperinnettä ja maanläheistä elämäntapaa. Sivua ylläpitää Taivaannaula ry.

245 followers
About
Suomenusko's posts

Post has attachment
Matin päivää (24. helmikuuta), »Kevät-Mattia» eli »Talvi-Mattia», on sanottu ensimmäiseksi kevätpäiväksi. Talven selkä on taittunut ja se näkyy luonnon vilkastumisena. Matti heittää kuuman kiven avantoon, koskeen tai kaivoon, eli uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille. Aurinko alkaa sulattaa lunta mustien rikkojen ympäriltä: »Matista rikka sijansa syö».

Päivä tunnetaan räystäissä roikkuvista jääpuikoista, »Matin parroista». Mitä pidemmät parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy. On puhuttu myös »Varis-Mattina». Nimitys kertoo varisten keväisin vilkastuvasta elämästä raakkumisesta. Myös metsäkana aloittaa näihin aikoihin laulunsa.

Syys-Matti (21. syyskuuta) aloitti monet puhdetyöt ja Talvi-Matti päätti ne. Karhun sanottiin myös nukkuvan Matista Mattiin. Lehmiä ei astutettu syksyllä alkavan sisäruokintakauden aikana, joten lehmien poikiminen ajoittui yleensä kevättalvelle. Päivä toi siis mukanaan myös ensimmäiset vasikat ja maidon. »Matti se maijon aloittaa, Matti se maijon lopettaa». Matin tienoissa kerittiin myös lampaat, jolloin saatiin »varpuvilla» eli »matinvilla».

Matin keleistä pääteltiin koko kevään säätä. Suoja ennustaa varhaista kevättä. Jos pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä kevään aikana monta kertaa, mutta marjavuodesta tulee hyvä. Kevään aikana tulossa oleva lumimäärä voidaan päätellä siitä, miten korkealta jänikset ovat tähän päivään mennessä jyrsineet pajun ja haavan versoja.

Kuva: SA-kuva / Creative Commons BY 4.0

#taivaannaula #suomenusko #suomi #matti #talvimatti #jääpuikko #kevät #kevättalvi #matinparta #sakuva #kansanusko #kansanperinne

Photo

Post has attachment
Matti’s Day (February 24), “Spring-Matti” or “Winter-Matti”, has been considered the first spring day. The winter is beginning to lose its grip and this can be witnessed in the nature. It was said that Matti throws a hot stone into the hole in the ice, the river, or the well, which means that new ice no longer forms on running water. The sun begins to melt the snow around little motes on the snow, “the mote begins to eat its place”.

Matti is known for the icicles hanging from eaves. The longer the icicle, called “Matti’s beard”, the longer spring will drag on. The day has also been called “Crow-Matti”, which indicates that you can start to hear the cawing of crows in the spring when they migrate back to their home places – if they ever left. The grouse will also start singing around Matti’s Day.

Many winter chores began on Autumn-Matti (21 September) and ended on Winter-Matti. The bear was also said to sleep, with a coniferous twig in his hand, from Matti to Matti. As the cows were not mated during the winter period when they were kept inside, births usually took place in the early spring. Thus, it was said that Matti brings the first calves and milk. Around Matti it was also customary to shear to sheep to get the special “Matti’s wool” or “varpu wool”.

Matti’s weather predicted weather for the whole spring. Thaw on Matti predicted early spring. If it snowed heavily on Matti’s Day or there was a snowstorm, it would snow many times during the spring, but the berry year would turn out good. The amount of snow still to come could be measured from the trunks of willows and aspen that hares had been gnawing before Matti’s Day.

Photo: SA-kuva / Creative Commons BY 4.0

#taivaannaula #suomenusko #finland #finlandphotos #matti #icicle #tradition #spring #winter #oldphotos #history #folklore #folkreligion #finnougric
Photo

Post has attachment
»Luulisi, ettei tuollainen irvistelevä väki [savolaiset] koskaan voi kohota juhlalliseen paatokseen. Mutta nyt on kumminkin asian laita se, että tuskin millään kansalla tavataan niin pursuavaa paatosta, kuin mikä loitsurunoista ilmenee. Se on suorastaan hysteeristä paatosta. Siinä on voimaa sanonnassa, siinä on rohkeutta vertauskuvien valinnassa, jota harvoin tapaa. Esimerkiksi painatan tähän tulenvaaran loitsun:

Tänne ellös tulkokkana,
Juoksevi jokea kaksi,
Vettä kaksi virtoavi
Ympäri minun kotini.
Hyiset sorsat soutelevi
Hyisen virran viertehellä,
Jäiset joutsenet joluvat
Jäisen lammen laitehella,
Hyiset hyppivät jänikset,
Jäiset karhut karkelevat.

Jos vertaa tätä runoutta Eddan ja vaikeatajuisten drapojen runouteen, on erotus silmiinpistävä. Skandinaavien runous on tyyntä, suurpiirteistä ja karua, suomalainen taas kuumeista ja riehuvaa. Suomalaisessa asuu Aasian hehkuvaa leimakkata, skandinaavisissa helleeniläinen tyyneys. Suomalainen runous rakastaa sitäpaitsi rikkaampia värejä tällaisessa runoudessa.

Mutta nyt ei enää vanhoja runoja pulppua savolaisten huulilta. Ne ovat vajonneet hautaan viimeisten sukupolvien keralla. Ihmeellinen sivistyskausi on loppunut, sivistyskausi, jonka synty ja kehitys vielä ovat selvittämättä. Varmaa vain on, että meillä tässä on mahtavin henkinen suurtyö, minkä kansamme tähän asti on aikaansaanut, ehkä suurin, minkä se kykenee luomaan.»

Näiden Ernst Lampénin (1865-1938) sanojen myötä Taivaannaula toivottaa kaikille hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Hyvvee kansaevälistä äetinkielenpäevee! (Suonenjoki, savon murre)
Hyvvää kansaivvälistä äijinkielen päivää! (Yppäri, pohjoispohjammaa murre)
Nimpal luanikast kansaivvälist äirinkiälem päivä! (Euran murre)
Hyvää kansaivvälistä äirinkiälempäivää! (Tampereen murre)
Hyvvää kansainvälistä äirinkiälenpäivää! (Loimaan murre)
Hyviä rahvahanvälistä muamankielen päivyä! (karjala)
Buorre riikkaidgaskasaš eatnigiela beaivi! (pohjoissaame)
Pyeri almugijkoskâsâš eenikielâ peeivi! (inarinsaame)
Head rahvusvahelist emakeelepäeva! (eesti keel)
Iäd rahvusvahõlist emäkielepäävä! (kihnu mua kiel)
Ääd rahvusvahelist emakeelepääva! (hiiu keel)
Jõ'vvõ ro'vvõdva'ilizt jemākīelpäuvõ! (liivõ kiel)
Äät rahvusvahelist emäkeelepäevä! (mulgi kiil)
Hüvvä rahvusvahõlist imäkeelepäivä! (seto kiil)

Kuvassa runonlaulaja ja itkijä Setumaalta. Museovirasto / Creative Commons BY 4.0

#taivaannaula #suomenusko #suomi #kansanusko #kansanperinne #äidinkieli #äidinkielenpäivä #loitsut #loitsurunot #kansanrunous #seto
Photo

Post has attachment
»Lepy, lehto, kostu, korpi,
taivu, ainoinen Tapio,
lepy, metsä, miehillemme,
kostu, korpi, koirillemme!»

Metsänhaltijan Tapio-nimen arvellaan tulevan itämerensuomalaisesta tapa-sanasta, joka tarkoittaa pyydyksen loukkua. Tapio olisi näin alkujaan tarkoittanut ansapolun varrella olevia pyydyksiä ja siten koko pyyntialuetta.

Metsästäjän suhde metsäluontoon oli pyyntikulttuurissa läheinen ja hellittelevä. Ansapolulla tervehdittiin ensimmäiseksi metsän väkeä ja luettiin metsästysloitsuja. Näiden luontoa puhuttelevien maanitteluiden on arveltu edustavan vanhinta kotoperäistä loitsuperinnettä.

Loitsuissa metsä koetaan usein naiselliseksi ja riista metsän tyttäriksi, joita metsänkävijä sanoillaan kosiskelee. Eroottisävytteisissä loitsuissa metsästäjä korostaa Mehtolan emännälle omaa komeuttaan ja taitojaan metsämiehenä, jonka tie on tinasta tehty ja vaskella valeltu.

Pyydettyyn saaliiseen suhtauduttiin nöyrästi ja kiitollisesti. C.A. Gottlund kohtasi vuonna 1815 Puumalassa kaksi metsämiestä, jotka tapettuaan ansaan jääneen ketun asettivat ruumiin havujen päälle, lankesivat kumpikin omalle puolelle polvilleen ja hatuttomin päin lukivat rukouksiaan metsän emännälle.

Kuva: Matti Suopajärvi @ Flickr / Creative Commons BY-NC-SA 2.0

#taivaannaula #suomenusko #suomi #luontokuva #kettu #vulpesvulpes #tapio #metsä #mytologia #kansanperinne #kansanusko #metsästys

Photo

Post has attachment
Tapio, the name of the forest spirit, is thought to originate from old Baltic-Finnish word ‘tapa’, which means a hunting trap. Thus Tapio would have signified the traps along the hunting path and thus the entire hunting area.

In the traditional hunting culture the hunter’s relationship with the forest was remarkably intimate and tender. When the hunter walked the hunting path he greeted the powers of the forest and recited ancient hunting spells. These persuasive spells are thought to represent some of the most ancient indigenous folk poetry of the Finnish people.

In the spells the forest is often seen as feminine and animals as the daughters of the forest, which the hunter tries to woo with his words. The spells possess powerful erotic undertone as the hunter praises his good looks and skills as hunter and encourages the forest to give herself to the hunter.

When prey was captured it was handled with humility and gratitude. Pioneering folklorist C.A. Gottlund tells a story of two hunters he met near Puumala in 1815. After killing a trapped fox the hunters placed the body on top of pine twigs, kneeled on their respective sides of the prey, took their hats off and read prayers for the mother of the forest.

Photo: Matti Suopajärvi @ Flickr / Creative Commons BY-NC-SA 2.0

#taivaannaula #suomenusko #finland #finlandphotos #redfox #vulpesvulpes #folklore #folkreligion #forest #finnougric

Photo

Post has attachment
Helmikuun 15. on Sipin eli Siprin päivä. Kanoja ja sikoja ruokittiin sydäntalven aika sisällä, mutta Sipistä alkaen ne saivat etsiä osan ruuastaan ulkosalta. Siihen aikaan kun kanat vielä osasivat puhua, ne ohjeistivat Varsinais-Suomessa hoitajaansa: »Ruoki minua Sipin päivään asti ja heitä sitten hännästä hangelle».

Siat kulkivat entisaikaan vapaana suurimman osan vuotta ja söivät tunkioista. Uudet ostetut porsaat tuotiin taloihin kevättalvella. Porsaat vietiin tupaan ja niiden nenät mustattiin uunin reunasta, jotta ne saivat uunista voimaa elämäntaipaleelle. Porsaat saivat elellä tuvassa, jossa niitä hellittiin runsaalla maidolla ja kokkelilla. Käytiinpä tupaporsas sylissä välillä saunassakin, jossa se ensin vihdottiin ja sitten pestiin.

Kukkoja ja kanoja pidettiin kanaloissa tai pirtin lattian alla olevassa tyhjässä tilassa, josta ne päästettiin tupaan syömään. Kesäisin myös kanat kulkivat vapaana pihapiirissä. Kanojen munat ovat olleet uuden elämän ja kevään symboleita, joissa on suojaavaa elinvoimaa.

Kevään ensimmäisen munan piilottaminen veräjän alle suojeli karjaa kesällä susilta ja karhuilta. Karja voitiin myös suojata kiertämällä se kananmuna kourassa, jonka jälkeen muna vietiin lahjana metsänhaltijalle muurahaispesään.

Sipin päivän säästä on luettu kaskenpolton enteitä. Jos Sipin päivänä on niin kova tuuli, että lunta lentää reenraiteen yli, niin kesällä kaskituli lentää metsässä ojan yli. Sanottiin myös, että jos Sipinä sataa lunta, niin puolet talven lumista on vielä tulossa.

Suojasää Sipin päivänä on sen sijaan hyvän ja varhaisen kevään merkki. Jos räystäistä tippuu Sipinä vettä sen verran, että kana saa juodakseen, tulee hyvä vuosi ja kana munii hyvin. Samaten suojasää ja vesisade merkitsevät sitä, että maassa on ruohoa jo toukokuun alkupuolella ja puiden lehdet ovat silloin hiirenkorvan kokoisia.

Kuva: Pavlovan talon mummo, Tanja Shvedova ruokkii kanoja tuvassa. SA-kuva.

#taivaannaula #suomenusko #suomi #kanat #maatiaiset #maatiaislajit #maatiaisrodut #karjala #kansanusko #kansanperinne #maatalous #historia

Photo

Post has attachment
February 15 is Sipi’s or Sipri’s Day. Chickens and pigs were kept inside for the mid-winter months, but after Sipi they could start again wandering around outside and find some of their food themselves. In the old days, when chicken still had the gift of speech, they told people: "Feed me until Sipi’s Day, and then through me in the snow from my tail”.

The pigs ran free most days of the year, and ate from scrap heaps. New piglets were purchased in early spring. They were taken into the house and their noses were blackened with sot from the oven, so that they would get vitality from the oven for their life journey. Piglets lead a carefree life in the house, where they were fed with plenty of milk and buttermilk. People even took the piglet with them to the sauna where they whisked and then washed the animal.

Roosters and chicken were kept in poultry houses or in the empty space under the house floor. The chicken allowed to come to the room to eat several times a day. During the summer, the chickens ran free in the yard. Chicken eggs were considered to be symbols of new life and spring with protective powers.

In the spring an egg could be hidden under the cattle gate to protect the animals in the summer from wolves and bears. Livestock could be also protected by walking around them with an egg in one’s hand, after which the egg was taken into the forest and placed as into an anthill as a gift to the forest spirit.

There are also some weather-related predictions for Sipi’s Day, regarding in particular slash farming. If there is so strong wind on Sipi’s day that snow flies over sleigh tracks, the slash farming fire will fly over a ditch in the forest in the summer. It was also said that if there was snowfall on Sipi’s Day, half of the winter’s snow was yet to come.

On the other hand, thaw on Sipi is a sign of a good and early spring. If enough water dripped from eaves so that chicken could drink it, the year would be good and chicken would lay lots of eggs. Similarly, Sipi’s thaw and rain meant there would be grass on the ground already in early May and the leaves on the trees would be by then the size of a mouse’s ear.

Photo: SA-kuva

#taivaannaula #suomenusko #finland #finlandphotos #sipi #chicken #landrace #folklore #folkreligion #karelia #finnougric

Photo

Post has attachment
Lempäälän maaliskuiselle kantelekurssille on vielä muutama paikka vapaana. Tarjolla on oiva tilaisuus oppia kanteleen soiton perusteet kokeneen opettajan ohjauksessa!

#taivaannaula #suomenusko #suomi #lempäälä #kansanmusiikki #folkmusic #finnishfolkmusic #kantele #kansanperinne #perinnekulttuuri #kansankulttuuri #runolaulu #finnougric #kannel

Post has attachment
"Tärkeintä säilyttää marilainen perinneusko. Jos me suojelemme sitä, voimme säilyttää myös marin kielen sekä marilaisen kulttuurin, perinteet ja historian. Perinneusko on kansallisen itsetunnon ydin, koko marilaisen maailman perusta."

Suomensukuisten marilaisten perinteet elävät edelleen Marinmaan pyhissä lehdoissa. Palveluksiin saapuvien joukossa on pääasiassa keski-ikäisiä ja sitä vanhempia marilaisia. Marien mukaan nuorempaa sukupolvea ei juuri kiinnosta historia ja perinteiden jatkaminen. Mutta on myös niitä nuoria, jotka pyrkivät elvyttämään nuorison kiinnostusta perinteisiin.

Lue tuore artikkeli marilaisen perinneuskon palveluksista Taivaannaulan sivuilta!

#taivaannaula #suomenusko #hiisi #hiidet #marit #marilaiset #mariel #marinmaa #kansanusko #kansanperinne #venäjä #sukukansat #finnougric 

Post has attachment
Sauna ja kirkko rinnastetaan toisiinsa lukuisissa sananparsissa. Ajateltiin, että kun ruumis pestään puhtaaksi, tulee ihmisen olla tavoiltaan ja käytökseltäänkin puhdas. Saunan pyhyys velvoitti saunojan omaksumaan rauhallisen ja pidättyvän käytöstavan. Saunan merkitystä korosti myös se, että siellä synnytettiin, parannettiin ja pestiin ruumiit viimeiselle matkalle. Tietäjät, kansanparantajat, kupparit ja suoneniskijät toimivat kaikki saunassa.

Löylyn voimalla uskottiin olevan ihmisen elinvoimaan joko parantava tai pahentava vaikutus. Jos ihminen sairastui kylvyn jälkeen, uskottiin sen johtuvan siitä, että saunan väkeä ei ollut oikealla tavalla huomioitu. Saunan kynnyksen yli astuttaessa oli aikuisten ja isompien lasten siunattava itsensä. Ruumiillinen ja sielullinen puhdistautuminen yhdistettiin vahvasti toisiinsa - saunassa puhdistauduttiin molemmilla tavoilla. Satakunnassa sanottiin saunaan mentäessä: »Puhista Jumala syrämeni niinkuin itte puhistan ruumiini!»

Kuvassa Erkkilän vanha sauna Raahessa ja sen entinen saunottaja. Kuva: Samuli Paulaharju, Museovirasto / Creative Commons BY 4.0.

#taivaannaula #suomenusko #suomi #sauna #satakunta #raahe #kansanparannus #kansankulttuuri #kansanperinne #kansanusko #paulaharju #museovirasto
Photo
Wait while more posts are being loaded